Eetu oli Hyvinkäällä ruunattavana ja vietti klinikalla vuorokauden keskiviikosta torstaihin. Eetu ei ihan mukisematta suostunut rauhoitettavaksi, ja kielen alle laitettavasta aineesta taisikin suurin osa mennä suoraan ruuansulatukseen. Autosta oli varmuuden vuoksi tilkitty kolot, mihin hepo voisi saada jalkansa nostettua, ja keskiaita oli siirretty pienemmälle. Kamerasta vähän jännittäen seurattiin, miten Eetu suhtautui suljettuun koppiin, kun jäi kokonaan yksin. Ensin Eetun piti kokeilla, kuinka pitkälle naru riittää joka suuntaan ja miten paljon pystyy kääntymään. Pirteästä mielentilastaan huolimatta se asettui autoon nopeasti. Kiinnitysnarua Eetu näpläsi koko matkan, ja lukkojen kolina peltipöytään kuului tasaisena meluna mikrofonin kautta. Leveän kuljetuksen johtoauton vilkkuvalot aiheuttivat hätkähdyksen ja kuljetusta väistettiin tienreunan tärinäraitojen yli, mutta muuten matkalla ei ollut mitään Eetua pelästyttävää. Loppumatkasta Eetu kuitenkin ilmoitti parilla potkulla seinään ja kuopimalla, että nyt alkaa olla tylsää ja tämän leikin voisi jo lopettaa.

Klinikan pihalla joutui vielä odottelemaan autossa, kun kirjauduttiin sisään ja sitten vielä siirryttiin tallin oville. Maa oli niin jäässä, että kengätönnä oli hyvä välttyä kävelemästä pihan poikki. Eetulta autossa odottaminen sujui hienosti, ja heponen tuli sitten kiltisti perässä ulos ja hieman uutta paikkaa ihmetellen käveli karsinaansa. Tukevalla maalla Eetu tartutti heti tutut hajut puhtaisiin puruihin: jos ei muuta, niin rauhoite oli ainakin saanut nesteet liikkeelle.

Torstaina puolenpäivän aikaan tuli soitto, että Eetun operaatio oli mennyt hyvin ja heppa oli noussut jaloilleen ja jatkoi heräilyä karsinassaan. Paluumatkalla narun näpräys sai jäädä, kun ulkona oli vielä valoisaa ja ikkunasta näki muutakin kuin autojen valoja. Tallien ohi ajettaessa hajut tulivat autoon asti ja Eetu hirnui kavereille. Kaviot myös kopisivat seinään menomatkaa enemmän. Kotiin päästyään Eetu sai taas pienen annoksen heinää ja maha alkoikin pian toimimaan.

Eetu alkoi heti perjantaina olla oma itsensä ja tylsistyy karsinassaan jo kolmatta päivää. Heinää saa antaa jo melkein normaalin annoksen. Aamulla käytiin hoito-ohjeiden mukaisella 15 minuutin kävelyllä ja harjoiteltiin taas samalla ohjasajoa talutuksessa. Pienemmät kuolaimet on kuitenkin edelleen hankintalistalla, joten Eetu pääasiassa vain pelaa kieltään löysän kuolaimen ympäri. Karsinaan Eetu sai pallonsa pyöriteltäväksi, että on jotain tekemistä. Todennäköisesti lelua saa piakkoin onkia vesisaavista..

-Elina ja Riina