Syksyllä laitettiin kattohuoparullan pahvihylsyyn omppuja ja taitettiin päät kiinni. Aluksi piti jättää toinen pää auki, että Eetu tajusi idean, mutta myöhemmin kärsivällisyys kesti vaikeammankin tappelun putken kanssa. Pahviputket vaan eivät kestäneet Eetun hampaita ja jalkoja kovin pitkään, ja aika pian putkesta tuli ulos pikemminkin omenasosetta kuin omppuja. Onneksi putkia jäi tallin laajennuksesta muutama varakappalekin. Lewi sai omat omput etsittäväksi tarhaan, kun Eetu oli pian valtaamassa Lewin lelua, jos molemmille antoi omat.

Ensimmäisellä kerralla Eetu sattui aika pian nostamaan putkea oikeasta päästä ja omppuja tuli ulos jonossa. - Oho! :D

Joku viikko sitten Lewin kanssa hiekkakuoppakierroksella, ekaa kertaan muutamaan viikkoon, paineltiin menemään pitkää metsätiemäkeä (koska Lewi halusi mennä, enkä keksinyt tarpeeksi hyvää syytä ottaa sitä väkisin kiinni). Vesakkoa oli siistitty tien vierestä niin, että pari risua tukki yli puolet tiestä. Yritin ohjata ravia paahtavan Lewin reunan kautta, mutta se painoi suoraan kohti keskeltä, joten oletin sen puskevan risusta läpi. Lewi otti kuitenkin mallikkaan pompun ja käytti tilaisuuden hyväksi laukan nostoon. Annoin edelleen Lewin määrätä tahdin, koska mäkeä oli menty ennenkin yksin ja kaksin. Satakunta metriä edempänä mutkan takana olikin viikonlopuksi parkeerattu metsätyökone. Lewistä huomasi, että se mietti puolikkaan askelen ajan, vetääkö liinat kiinni vai mihin suuntaan sinkoaisi, mutta päätti kuitenkin jatkaa tuttua polkua vaan eteenpäin.

Riina satutti polvensa jalkapallossa, joten ratsastus on jäänyt parina päivänä. Riina kuitenkin tänään lämmitteli Eetua vapaana juoksuttaen ja minä kävin ratsastamassa pienen lenkin. Vapaana juoksutus ainakin periaatteessa toimii meillä siten, että Riinalla on leipä-ämpäri jaloissa ja juoksutusraippa näyttää suuntaa ja ääni kertoo vauhdin, ja  palkkaa tulee, kun hetken malttaa tehdä pyydettyä asiaa. Eetulla menee kuitenkin hermo nopeasti, kun namien luokse ei pääse vaan niitä pitää odottaa, jolloin se purkaa turhautumistaan käymällä tekemässä kauempana ympyrän tai vaikka juomassa. 

Viimeksi Riina meni Eetulla maastoesteitä joulukuusipellolla. Sen jälkeen otettiin vähän enemmänkin kuvia, kun vihdoin saatiin järkkäri huollosta ja täysipainoisesti takaisin käyttöön.

 

 

Lewikin pääsi piehtaroimaan, ja kun ehdittiin huomata sen aikeet ajoissa, niin saatiin takki pois päältä.

Uuden katoksen heinäpaikalta tulee yllättävän vähän hävikkiä verkkovirityksen myötä. Verkko on päästään naulattu lankkuun ja lankku seinään keskitolpan kohdalle. Toista päätä on jatkettu itsetehdyllä isosilmäisellä verkolla, joka  on naulattu toiseen lankkuun, ja lankku on rei'istä pujotettu isoihin nauloihin ylä- ja alapäästään, jolloin heinän huvetessa verkon saa kiristettyä kiertämällä verkkoa lankun ympäri. Hepat kaivavat antaumuksella yläkautta parhaita paloja ja paaliin syntyy syvät onkalot. Helpoimmat heinät saa kuitenkin alareunan kautta.

 

Lewi kehitti yskän noin viikko sitten. Enimmäkseen ollaan kuultu yksi yskähdys päivässä, mutta aika herkästi ravipyrähdys on saanut aikaan lisää. Nyt on loimi kaulakappaleella yöt; aurinkoisella ja tuulettomalla kelillä on saanut muutaman tunnin olla ilman takkia ja käydä vaikka piehtaroimassa. Yskänsiirappi ei meinannut maistua ruuan joukossakaan, mutta siihen alkoi tottua parissa päivässä. Lämmintä melassivettä kelpaa melkein aina koko ämpärillinen, mikä kovasti harmittaa Eetua, joka saa usein vain maistiaisen, että pysyisi edes enimmäkseen poissa tieltä.

Hetken ne oli mukamas kaverukset, kun piti kameralle näyttää..

Karvaa Lewi on kasvattanut samassa tahdissa Eetun kanssa. Väri alkaa olla jo huomattavasti kesäistä tummempi.

-Elina