Mulla ja Eetulla tosiaan oli ensimmäinen tunti valvovan silmän alla ja kyllä jäi hyvä fiilis. Melkeimpä ensimmäisen kerran mulle tuli sellanen fiilis, että saan oikeesti jotain tolkkua hevoseen ja asiat toimii jo ihan pienen pienillä avuilla. Lisäksi Eetu alkoi ensimmäisiä kertoja hakemaan hiukan muotoa ja nostamaan selkäänsä, eikä tuntunut enään ravurilta joka juoksee pää pystyssä alta pois minkä kerkiää. Vaikka muodon hakeminen oli sen pari-kolme askelta siellä täällä, mutta kuitenkin se fiilis kun tajuu että kyllä se vielä joku päivä jaksaa kantaa itseään pitkään on aivan mahtava.

Meillä siis suurimpina ongelmina Eetun kanssa on ollu sen hirveät menohalut eteenpäin ja pidätteiden läpi puskeminen, oikominen kulmissa sekä sisäpohjetta vasten puskeminen eli melkeinpä aina urallakin se kävelee pää kohti seinää ja pylly uran sisäpuolella. Aloitimme tunnin pitkällä käynti työskentelyllä, jossa aluksi haluttiin Eetu kuuntelemaan mun istuntaa. Eli käynnissä kun lantio heiluu ns. kello 10 ja 2 kohti niin sitä rytmiä joko korostaen ja jalkojen rentouttaminen tai pienentäen ja jalkojen ja vatsalihasten pieni rutistus piti saada Eetu kävelemään reippaammin tai hitaammin. Loppujen lopuksi pystyin menemään aina ratsastuskentän kirjainten väleistä joka toisen reippaasti ja joka toisen hitaasti pelkästään istunnalla, ei pidätteitä eikä pohkeita vaan pelkkä istunta. En olisi ikinä uskonut pystyväni vaikuttamaan Eetuun niin pienellä liikkeellä, ja jo ensimmäisen 10 minuutin aikana olin niin ylpee mun pienestä pojasta. Sitten seuraavana aiheena oli oikomisen korjaaminen ja siihen sain neuvoksi Kyran aakkoset. En ollut koskaan kuullutkaan moisesta, mutta todella hyvä ja monipuolinen harjoite jolla saa myös hevosen rauhoitettua ja kuuntelemaan. Eli perusideana on ratsastaa hevonen käynnissä joka kulmaan ja pysähtyä, jonka jälkeen se käännetään 90 astetta ja jatketaan seuraavaan kulmaan. Todella yksinkertainen, mutta silti niin monipuolinen :D

helmikuun juoksutuksesta:

Sitten oli aika vaihtaa askellajia ja ravissa mentiinkin sitten pääty-ympyrällä, vaikka tosin meidän kuviomme oli opettajan ohjeistuksella loppujen lopuksi neliö, sillä sen avulla Eetulla ei ollut mahdollisuutta alkaa puskemaan pienemmälle ja pienemmälle ympyrälle, koska aina tuli käännös ja suoristus ja taas käännös ja suoristus. Lisäksi käännöksissä sain omaa lantiotani kääntämällä Eetua taipumaan sisäpohkeen ympäri ja hiukan aina laskemaan päätään alemmas.

Laukannostot meillä on todella alkutekijöissä vielä, mutta nekin onnistui suht täsmällisesti jo käynnistä parin yrityksen jälkeen. Vaikka tosin nostot oli sellasia äkkilähtöjä ekan parin askeleen verran jonka jälkeen vauhti rauhottuu, mutta kyllä ne siitä tasaantuu ajan myötä. Lisäksi laukassa Eetu vähän puskee ulospäin ja pari kertaa reagoi ulkopohkeeseen pukittamalla, jotka olikin sit ihan ensimmäiset pukit tältä ponilta :D

Tunti oli siis todellakin tarpeen ja hyödyllinen ja toivottavasti pääsen pian uudestaan, koska nyt iski kunnon motivaatio päälle, että haluaa vain lisää ja lisää tietoa ja taitoa. Yksi tärkeä asia mikä Eetun on myös opittava on, että ulko-ohja ei käännä vaan se on tukena. sillä nykyään aina kun ulko-ohja on tiukalla niin pää kääntyy mielummin sinne suuntaan kuin sisäänpäin.Mutta tosta tunnista opitut asiat varsinkin alkukäyntien osalta tulen varmaankin tekemään nyt joka kerta alkukäynneissä, sillä saan Eetun hyvin hereille ja herkäksi avuille, jonka jälkeen sen kanssa on helpompi ja paljon kivempi työskennellä. Harmi, että mulla ei ollut kuvaajaa mukana enkä tajunnu ottaa goprota mukaan ja asettaa sitä johonkin maneesin penkille tunnin ajaksi. Mutta torstaina oli Elina mukana ja otti hiukan videota itsenäisestä ratsastelusta jossa tein hiukan samoja juttuja kuin tunnilla.

 Ihan ei vielä videoiden muokkaus tuolla gopron sovelluksella luonnistu enkä löytänyt että miten saisin yli minuutin videoita tehtyä. Mutta tuossa pieni kooste torstain ratsastelusta.

https://www.youtube.com/watch?v=tGThW6hBIa4

-Riina